Arkisto

Posts Tagged ‘punamultahauta’

Parin vuoden päivitys

maaliskuu 11, 2012 Jätä kommentti

Kävihän siinä näköjään niin, että pari vuotta ehti vierähtää viime bloginkirjoituskerrasta. Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen. Tanskasta tultuani sain gradun jätettyä loppuvuodesta 2010 ja se menikin läpi hyvällä arvosanalla. Gradu on ladattuna e-thesikseen. Jouduin vähän poistamaan kuvia ettei tulisi mitään tekijänoikeusjuttuja ja enemmän kuvia sisältävän version saa pyytämällä. Kesällä 2010 en ollut pahemmin kaivauksilla, vain vähän aikaa Gubbackassa. Sain onneksi kirjoittaa gradua kolme viikkoa rauhassa mökillä. 2010 syksyllä menin sitten uudestaan Århusiin kuukaudeksi töihin.

2010 lokakuussa matkustin uudemman kerran Uumajaan, jossa olin jo viettänyt vaihto-opintovuoden. Uumajassa tein makrofossiilitutkimuksia norjalaiseen E-18-projektiin liittyen, jossa on siis kyse laajasta moottoritien rakentamisesta johtuvasta pelastuskaivaushankkeesta Oslon eteläpuolella. Kävimme todella paljon näytteitä läpi ja se olikin ajoittain puuduttavaa. Välillä teimme myös kiinnostavia löydöksiä, kuten vanhoja hirssin jäänteitä. Lisäksi sain välillä käydä läpi subfossiilista materiaalia (eli hiiltymättömänä säilynyttä), joka oli kiinnostavaa koska silloin voidaan löytää lajeja, joita ei yleensä löydy hiiltyneestä materiaalista.

Puolivuotinen meni mukavasti ja sain asua kivojen kämppisten kanssa. Suomeen palasin sitten maaliskuussa 2011. Ensin tein kuukauden Gubbackan vuoden 2010 makrofossiileja, joista löytyikin ihan mukavasti etenkin viljojen jäänteitä. Kirjoitin Gubbackan tuloksista uuden artikkelin, joka tullaan julkaisemaan EU-projektin tiimoilta. Lisäksi esitelmöin SKASin (Suomen Keskiajan Arkeologian Seuran) semimaarissa Hämeen linnassa 18.11.2011. Seminaarista voi lukea Eva Ahl-Wariksen blogissa ja Piia Lempiäisen artikkelissa uudessa Glossae lehdessä. Kirjoitin aiheesta SKASin lehteen.

SKASin artikkelissa kirjoitin myös Mårtensbyn kaivauksista, jotka alkoivat kesällä 2011. Siellä kaivoimme keskiaikaista kylätonttia, jossa oli myös uudempia jäänteitä. Makrofossiilitutkimuksissa löytyi kiinnostavia hiiltyneitä ja hiiltymättömiä jäänteitä. Oli oikein mukava löytää ensimmäistä kertaa (itse) Suomesta hiiltyneitä kauran kukkapohjuksia (floret base), joiden perusteella voidaan toisaalta sanoa, että kaura on viljeltyä kauraa eikä hukkakauraa ja toisaalta että kauraa on puitu kohteella. Löysin myös hiiltyneitä ja hiiltymättömiä ohran puintijätettä (rachis fragment), jotka myöskin kertovat viljan käsittelystä. Muista viljelykasveista löytyi pellavaa sekä hiiltyneenä että hiiltymättömänä. En nyt käy läpi kaikkia löytöjä tässä blogissa, koska olen jo niistä kirjoittanut artikkelissa ja raportissa, jota myöskin voi kysyä minulta.

Ohran tähkä Mårtensbyn pellolta.

Saman ohran tähkälapakko, jossa edellisestä tähkästä on poistettu jyvät. Tähkälapakon fragmentteja löytyi Mårtensbystä kaivon lähettyviltä hiiltyneenä ja hiiltymättömänä kaivosta. Fragmentit ovat jäänteitä ohran puinnista.

Kaikkein kiinnostavin löydös Mårtensbystä oli kaivo, josta edellä mainitut viljelykasvien hiiltymättömät jäänteet löytyivät (Andreas Koivisto juttu kaivauksista). Pentti Zetterberg Joensuun yliopistosta teki kaivosta dendrokronologiseen ajoituksen, jonka perusteella siihen käytetyt puut on kaadettu talvikaudella 1776/1777. Kaivon pohjalla säilyneestä orgaanisesta kerroksesta löytyi todella paljon siemeniä, jotka olivat peräisin yli 40 eri kasvitaksonista (eli lajia, sukua tai heimoa). Näistä osa varmaan on kasvanut kaivon lähistöllä ja osa, kuten vaikkapa pellava, ohra ja jotkut peltorikkaruohot ovat alunperin peräisin pelloilta. Siementen lisäksi Teija Alenius tulee tutkimaan kaivosta yhden siitepölynäytteen ja Fredrik Olsson Uumajan yliopiston MALista (Miljöarkeologiska Laboratoriet) tulee tunnistamaan poimimani hyönteisten jäänteet. Luvassa on siis monenlaista tietoa kaivosta ja sen ympäristöstä. Tulokset pitää vielä yhdistää historiallisten lähteiden kanssa, joista Tuuli Heinonen onkin jo tehnyt arkistoselvityksen.

Viime kesänä olin kentällä myös Iin Keelaharjussa Teemu Mökkösen kaivauksilla. Paikalta löytyi nelikulmainen latomus, joka on ruotsalaisten vastineiden ja rannansiirtymän perusteella mesoliittisen kivikauden loppuun ajoittuva punamultahautaus. Löydöstä uutisoitiin myös mm. ylen sivuilla. Kaivaukset olivat löydön suhteen kiinnostavat, koska aluksi ajattelimme kyseessä olevan kodan pohja tai joku vastaava historiallisen ajan muinaisjäännös, mutta kun punamultaa alkoi tulla enemmän niin vakuutuimme että kyseessä voisi olla hautaus, josta sitten saimme lisätietoa muilta arkeologeilta. Nyt olen saanut jälkityöt kohteelta valmiiksi ja oppinut yhtä sun toista karttojen piirtämisestä. Latomuksesta lähetetään myös makrofossiilitutkimuksissa löytyneitä siemeniä ja hiiltä ajoitukseen, joten latomuksen ajoitus tulee toivottavasti tarkentumaan tulevaisuudessa.

Keelaharjulla oli aika paljon mäkäräisiä.

Lisäksi olen tehnyt muutamaa muuta makrofossiilitutkimusta, mutta niistä lisää myöhemmin. Vastikään aloitin Peter Holmbladin kirjan Fornminnen i Österbotten suomentamisen (tällä sivulla kirjasta vähän lisää). Työ vaikuttaa nyt tosi suurelta, mutta on myös kiva aloittaa. Siinä varmasti samalla oppii suomea, ruotsia ja Pohjanmaan arkeologiasta.

Olen myös aloittanut jatko-opiskelijana Helsingin yliopiston arkeologian laitoksella. Aiheena on keskiajan maanviljely, kaupankäynti ja elinympäristöt Suomessa keskiajalla. Lähteenä on enimmäkseen makrofossiilit ja lisäksi aion tutkia arkeologisia lähteitä kuten muinaispeltoja ja esineitä. Olen kylläkin vasta kirjoittanut tutkimussuunnitelman, joten tämä tutkimus on aivan alkutekijöissään.