Arkisto

Posts Tagged ‘makrofossiilit’

23 000 vuotta vanhoja todisteita viljelystä ja protorikkaruohoista Ohalo II asuinpaikalta

heinäkuu 24, 2015 Jätä kommentti

Vastikään PLOS one tiedelehdessä julkaistussa erittäin mielenkiintoisessa artikkelissa esitellään tuloksia hyvin varhaisesta viljelystä. Tulokset ova on saatu Israelista, Galileanjärven rannalta, jossa on kaivettu ympärivuoden asuttuja oksista tehtyjä majoja sekä liesiä.

Kasvinjäänteiden lisäksi kohteelta on löytynyt runsaasti piitä, hiottuja kiviesineitä, eläinten jäännöksiä, helmiä, puu- ja luuesineitä sekä aikuisen miehen hauta.

Kasvinjäännökset ovat alunperin hiiltyneet, jonka jälkeen ne ovat peittyneet järvenpinnan kohotessa. Tällä tavoin ne ovat säilyneet erinomaisen hyvin. Yli kolmasosa jäännöksistä oli heinäkasveja, joista viljeltyjä olivat emmervehnä, villiohra ja villikaura.

Selkeä todisteita viljojen käsittelystä olivat hioinkivi, josta löytyi villien viljojen tärkkelyksiä ja viljojen jyvien löytyminen hionkiven ympäristöstä.

Todisteena asutuksen ympärivuotisuudesta olivat 68 eri muuttolintulajin luut ja 101 kasvilajin siemenet, joiden perusteella kasveja on käytetty runsaammin keväällä ja kesällä, kun taas lintuja syksyllä ja talvella. Todisteena asutuksen pysyvyydestä ovat myös varhaisimmat kotihiiren ja rotan luut.

Ohalo II:ssa hyödynnettiin hyvin paljon eri luonnonkasveja ja villieläimiä. Näistä emmervehnän, ohran, herneen, linssin, mantelin, viikunan, rypäleen ja oliivin -villit muodot ovat nykyisten viljelykasvien edeltäjiä.

Kohteelta löytyi myös runsaasti nykyisten rikkaruohojen edeltäjiä eli protorikkaruohoja, joiden nykymuodot kasvavat rikkakasveina. Aikaisemmin näiden rikkakasvien villejä edeltäjiä ei kuitenkaan tunnettu. Yksi kohteen rikkakasveista oli suomessakin yleinen jauhosavikka. Rikkakasvit kasvoivat ilmeisesti pelloissa ja ihmisten muokkaamissa jätekasoissa.

Viljojen tähkälapakon katkelmien arpien perusteella voidaan saada selville ovatko kyseessä villit vai domestikoidut viljat. Villeissä viljoissa arvet ovat sileitä ja domestikoiduissa rosoisia. Tämä johtuu siitä, että villien muotojen siemenet irtoavat itsestään esim. tuulen avulla, kun taas ihmiset leikkaavat viljat irti. Ohalo II:ssa noin kolmasosa villiohran ja villivehnän tähkälapakon katkelmista oli domestikoitua tyyppiä. Tämä ei kuitenkaan kirjoittajien mukaan tarkoita sitä, että viljoja olisi domestikoitu, vaan sitä että piiterillä olisi kerätty osittain kypsiä villejä viljoja, jolloin osa jyvistä olisi irronnut helposti ja osa oltaisiin jouduttu katkaisemaan. Tähän viittaavat myös kohteelta löytyneissä maailman varhaisimmissa piiterissä mikroskoopilla näkyvä kiilto.

Tutkimuksen perusteella Ohalo II:ssa on kokeellisessa mielessä viljelty useita ei-domestikoituja eli villejä kasveja joiden seassa on kasvanut protorikkakasveja. Tämä traditio ei vaikuta nykytutkimuksen valossa jatkuneen kuin vasta noin. 11 000 vuotta myöhemmin, mutta tulevissa löydöksissä voidaan kuitenkin tehdä uusia löydöksiä tältä huonosti tunnetulta ajalta.

Esitelmä Padisen seminaarissa

Touko 10, 2012 Jätä kommentti

Hei,

Aika on mennyt kirjaa kääntäessä ja gradun pohjalta artikkelia tehdessä, joten en ole vähään aikaan päivittänyt blogia. Parin viikon päästä on luvassa seminaarissa Virossa Padisessa, jossa tulen pitämään esitelmän, jonka aiheena on: ”Maanviljely ja elinympäristöt kylätonteilla. Makrofossiilitutkimuksen ja puulajianalyysin mahdollisuuksista.” Aion siinä esitellä Vantaa Gubbackan ja Mårtensbyn keskiaikaisten kylätonttien tutkimustuloksia, joista olen kirjoittanut täällä jo aiemmin. Samalla aiheesta julkaistaan viron- ja suomenkielinen kirja, jota odotan innolla. Voin laittaa sitten lisää tietoa kirjasta seminaarin jälkeen. Alla Andreas Koiviston arkeologilistalle lähettämä viesti, jossa on lisää tietoa seminaarista.

-Santeri

Hej!

Padisessa järjestetään 24.-25.5.2012 Vantaan ja Padisen välisen EU-projektin loppuseminaari. Torstaina on luvassa kiertoajelua bussilla ja perjantaina tiedossa on esitelmiä. Esitelmiä on sekä suomeksi että viroksi ja paikan päällä pitäisi olla simultaanitulkkaus, jotta esitelmiä pystyy seuraamaan vaikkei toista kieltä ymmärtäisikään.

Seminaariin on ennakkoilmottautuminen ja bussipaikkoja on rajoitetusti, joten nopeat syövät hitaat tässä tapauksessa. Perjantain esitelmiä on kuitenkin varmasti mahdollista tulla kuuntelemaan myös omalla kuljetuksella jos bussipaikat sattuvat olemaan täynnä. Ilmottautuminen seminaariin on viimeistään 20.5.2012 ja ilmottautuminen tehdään osoitteeseen evelin.parnamets.ät.padise.ee. Ilmottautumisen yhteystiedot löytyvät myös päivän ohjelmien lopussa.

t. Andreas Koivisto

INTERREG IV A Ohjelma: Kansainvälinen historiaseminaari ”Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä”

24.5.2012 torstai

Kiertoajelu

Kiertoajelua johtavat taidehistorioitsija Kaur Alttoa ja arkeologi Villu Kadakas

Lähtö:

10.30 Tallinnan satama, D-terminaali (englanninkielinen bussi)

10.30 Reaalikoulun ja Draamateatterin välinen katu (vironkielinen bussi), (sovittu lähtöaika Padisesta kl 9.00)

12.30 Haapsalu

Kahvitauko Haapsalun linnassa noin 13.15

13.30-14.30 Opastus Haapsalun linnassa

14.30-15.00 Vapaa tutustuminen Haapsalun vanhaan kaupunkiin

15.00-16.00 Lounastauko

16.00-17.00 Bussi Haapsalu-Padise

17.00-19.00 Opastus Padisen luostarissa

Ensimmäinen bussi palaa Padisesta Tallinnan suuntaan kl 17.15 (ilman luostariopastusta), toinen bussi kl 19.15.

Kiertoajelulle pääsee vain ennakkoilmoittautumalla viimeistään 20. toukokuuta 2012!

Ilmoittautumiset evelin.parnamets.ät.padise.ee, p. 6087848; mob. 5017343

25.5.2012 Padisen kunnantalon suuri sali

Kansainvälinen historiaseminaari ”Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä”

Bussi Tallinnasta Draamateatterin ja Reaalkoulun välistä (Otsa tänav) Padiselle lähtee kl 9.00. (Bussiin pääsee vain ennakkoilmoittautuneet!)

10-10.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.30-10.40 Seminaarin avaus

10.40-11.15 Kaur Alttoa (Tarton yliopisto) Kärkna tsistertslaste kloostrist (Kärknan sisterssiläisluostarista)

11.15-11.50 Villu Kadakas (TLÜ Ajaloo Instituut/AGU EMS) Varasema hoonestuse jäänused Padise klausuuri edela- ja lõunaosas

(Varhaisimmat rakennusjäänteet Padisen luostarin etelä- ja lounasosissa)

11.50-12.20 Liina Maldre ja Lembi Lõugas (TLÜ Ajaloo Instituut/MTÜ Arheoloogiakeskus)

Liha ja kala keskaegsete munkade toidulaual Padise kloostri näitel

(Liha ja kala keskiaikaisten munkkien lautasella Padisen luostarin havaintojen pohjalta)

12.20-13.20 Lounas Padisen kartanossa (Omakustanteinen. Päivän tarjous: keittolounas 5,20 e; pastaruoka 6,90 euro)

13.20-13.50 Santeri Vanhanen (Helsingin yliopisto) Maanviljely ja elinympäristöt kylätonteilla. Makrofossiilitutkimuksen ja puulajianalyysin mahdollisuuksista.

(Maaviljelus ja elukeskkond külaasemetel. Makrofossiiliuuringute ja puuliigianalüüside võimalusi)

13.50-14.25 Andreas Koivisto (Vantaan kaupunginmuseo) Talonpoikaiselämää keskiajan Gubbackassa.

(Talupoegade elu keskajal Gubbackas)

14.25-15.00 Tapio Salminen (Tampereen yliopisto)

Uusmaalaisten Tallinnanperinnöt vuosina 1350-1560.

(Uusimaalaste Tallinna-pärand aastatest 1350-1560)

15.00-16.00 Kahvitauko. „Keskaja sild Padise ja Vantaa vahel“-julkaisun esittely

16.00-16.30 Aivar Põldvee (TLÜ Ajaloo Instituut) Padise foogtide arveraamatud 1562-1619

(Padisen voudintilikirjat 1562-1619)

16.30-17.00 Mart Keskküla (AS Restor) ja Liis Keskküla (OÜ Arhgild) Padise kloostri minevik ja tulevik

(Padisen luostarin menneisuus ja tulevaisuus)

17.00-17.30 Kahvitauko

Bussi takaisin Tallinnaan lähtee 17.30 Padisesta.

Ilmoittautuminen seminaariin evelin.parnamets.ät.padise.ee, p. 6087848; mob. 5017343. Huom! Ilmoittautukaa sovittuun aikaan mennessä, jotta sovitte bussiin ja lounastamaan kartanolla.