Archive

Posts Tagged ‘keskiaika’

Myös Padise Vantaa kirja ladattavissa

tammikuu 24, 2014 Jätä kommentti

Padisen ja Vantaan yhteistyönä syntynyt kirja on ladattavissa täältä.

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: ,

Esitelmä EAA-konferenssissa

Touko 10, 2012 Jätä kommentti

Hei,

Ei kahta ilman kolmatta, joten tälläinenkin esitelmä on luvassa. EAA eli European Association Archaeologists järjestää konferenssin Suomessa ensimmäistä kertaa. Paikalle on tulossa todella paljon arkeologeja eri puolelta Eurooppaa ja sinne on lähetetty lähes tuhat esitelmäehdotusta eri aiheista. Pidän esitelmän siellä esitelmän Gubbackan tuloksista EAA:n kanssa yhtäaikaa järjestäytyvän MERCin eli Medieval Europe Research Congressin, yhteydessä. Siellä osallistun sessioon Rural Strategies in the Northern Sphere, joka soveltuu oikein hyvin tutkimusaiheeseeni. Otsikkona on Crop cultivation and environmental setting of the Medieval hamlet of Vantaa Gubbacka in Southern Finland.

Esitelmien valmisteluun menee kyllä aika paljon aikaa, mutta niistä saa hyvää kokemusta puhumisesta ja varmasti kiinnostavia kontakteja ja ideoita. Samalla tietenkin kuulee mitä muuta tutkimusta aihepiiriin liittyen tehdään. Nyt vaan sitten jään pohtimaan mitä eroa on kongressilla ja konferenssilla…

Alla esitelmän abstrakti:

Large scale archaeobotanical studies and preliminary wood charcoal studies have been conducted in the Medieval hamlet of Vantaa Gubbacka in Southern Finland. This work is essential, since the Medieval historical sources in Finland give only limited information of the crop cultivation and the environment. Charred plant remains have shed light on crop cultivation, plant gathering and environmental setting of the village. Preservational condition for the plant remains have been created in the large ovens of the houses and in a smithy found in the hamlet. Wood charcoal identifications have elucidated woody fauna surrounding the site and how certain kind of firewood has been deliberately chosen.

The crop assemblage of the site consisted of rye, barley, oats and naked wheats. Rye was the most common crop in Gubbacka, and the favouring of this crop can be connected with international trade and culture of baking rye bread. Charcoal consisted of  typical species for Finnish south coast. Only spruce firewood had been selected for one forge of the smithy. Plant gathering was represent mostly by raspberry, which thrives in open anthropogenic nitrogen-rich habitats. The results show how people have adapted to their local environment, simultaneoulsy participating international networks.

Kategoriat:Arkeologia Avainsanat: , , , , ,

Esitelmä tiedepäivillä 16.5.

Touko 10, 2012 Jätä kommentti

Hei,

Jos Viroon asti ei pääse, niin aion pitää esitelmän myös Helsingissä Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tiedepäivänä ensi viikolla 16.5., jossa on myös muita kiinnostavia arkeologiaan ja muihin laitoksen tieteisiin liittyviä esitelmiä. Aion keskittyä puheessa Mårtensbyhyn, jota kaivettiin viime kesänä ja tullaan kaivamaan myös tänä kesänä. Alla puheen otsikko ja abstrakti. Lisää tietoa tiedepäivästä täältä.

Santeri Vanhanen: ”Vantaan Mårtensbyn kylätontin monitieteiset arkeologiset tutkimukset”

Vantaan Mårtensbyn kylätontin arkeologisista kaivauksista on saatu monitieteisten tutkimusten avulla mielenkiintoista tietoa ympäristö- ja elinkeinohistoriasta. Arkeologian, makrofossiili-, hyönteis- ja siitepölytutkimuksen yhdistävän tarkastelun avulla on saatu tarkkoja tietoja kylän 1700-luvun lopun kasvillisuudesta, kesän keskilämpötilasta ja viljelykasveista. Tulokset ovat kiinnostavia, sillä niitä voidaan peilata historialliseen kartta- ja asiakirjamateriaaliin. Tällä tavoin saadaan lisää tietoa eri metodien soveltuvuudesta ja siitä kuinka ne edesauttavat materiaalin tulkintaa siirryttäessä taaksepäin aikoihin, joiden historiallisten lähteiden määrä on pieni tai niitä ei ole ollenkaan. Tutkimukset ovat osa arkeologian oppiaineeseen tehtävää väitöskirjaani, jonka tarkoituksena on tutkia etenkin makrofossiilitutkimuksen ja muiden arkeologisten metodien soveltuvuutta historialliseen aikaan.

-Santeri

Esitelmä Padisen seminaarissa

Touko 10, 2012 Jätä kommentti

Hei,

Aika on mennyt kirjaa kääntäessä ja gradun pohjalta artikkelia tehdessä, joten en ole vähään aikaan päivittänyt blogia. Parin viikon päästä on luvassa seminaarissa Virossa Padisessa, jossa tulen pitämään esitelmän, jonka aiheena on: ”Maanviljely ja elinympäristöt kylätonteilla. Makrofossiilitutkimuksen ja puulajianalyysin mahdollisuuksista.” Aion siinä esitellä Vantaa Gubbackan ja Mårtensbyn keskiaikaisten kylätonttien tutkimustuloksia, joista olen kirjoittanut täällä jo aiemmin. Samalla aiheesta julkaistaan viron- ja suomenkielinen kirja, jota odotan innolla. Voin laittaa sitten lisää tietoa kirjasta seminaarin jälkeen. Alla Andreas Koiviston arkeologilistalle lähettämä viesti, jossa on lisää tietoa seminaarista.

-Santeri

Hej!

Padisessa järjestetään 24.-25.5.2012 Vantaan ja Padisen välisen EU-projektin loppuseminaari. Torstaina on luvassa kiertoajelua bussilla ja perjantaina tiedossa on esitelmiä. Esitelmiä on sekä suomeksi että viroksi ja paikan päällä pitäisi olla simultaanitulkkaus, jotta esitelmiä pystyy seuraamaan vaikkei toista kieltä ymmärtäisikään.

Seminaariin on ennakkoilmottautuminen ja bussipaikkoja on rajoitetusti, joten nopeat syövät hitaat tässä tapauksessa. Perjantain esitelmiä on kuitenkin varmasti mahdollista tulla kuuntelemaan myös omalla kuljetuksella jos bussipaikat sattuvat olemaan täynnä. Ilmottautuminen seminaariin on viimeistään 20.5.2012 ja ilmottautuminen tehdään osoitteeseen evelin.parnamets.ät.padise.ee. Ilmottautumisen yhteystiedot löytyvät myös päivän ohjelmien lopussa.

t. Andreas Koivisto

INTERREG IV A Ohjelma: Kansainvälinen historiaseminaari ”Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä”

24.5.2012 torstai

Kiertoajelu

Kiertoajelua johtavat taidehistorioitsija Kaur Alttoa ja arkeologi Villu Kadakas

Lähtö:

10.30 Tallinnan satama, D-terminaali (englanninkielinen bussi)

10.30 Reaalikoulun ja Draamateatterin välinen katu (vironkielinen bussi), (sovittu lähtöaika Padisesta kl 9.00)

12.30 Haapsalu

Kahvitauko Haapsalun linnassa noin 13.15

13.30-14.30 Opastus Haapsalun linnassa

14.30-15.00 Vapaa tutustuminen Haapsalun vanhaan kaupunkiin

15.00-16.00 Lounastauko

16.00-17.00 Bussi Haapsalu-Padise

17.00-19.00 Opastus Padisen luostarissa

Ensimmäinen bussi palaa Padisesta Tallinnan suuntaan kl 17.15 (ilman luostariopastusta), toinen bussi kl 19.15.

Kiertoajelulle pääsee vain ennakkoilmoittautumalla viimeistään 20. toukokuuta 2012!

Ilmoittautumiset evelin.parnamets.ät.padise.ee, p. 6087848; mob. 5017343

25.5.2012 Padisen kunnantalon suuri sali

Kansainvälinen historiaseminaari ”Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä”

Bussi Tallinnasta Draamateatterin ja Reaalkoulun välistä (Otsa tänav) Padiselle lähtee kl 9.00. (Bussiin pääsee vain ennakkoilmoittautuneet!)

10-10.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.30-10.40 Seminaarin avaus

10.40-11.15 Kaur Alttoa (Tarton yliopisto) Kärkna tsistertslaste kloostrist (Kärknan sisterssiläisluostarista)

11.15-11.50 Villu Kadakas (TLÜ Ajaloo Instituut/AGU EMS) Varasema hoonestuse jäänused Padise klausuuri edela- ja lõunaosas

(Varhaisimmat rakennusjäänteet Padisen luostarin etelä- ja lounasosissa)

11.50-12.20 Liina Maldre ja Lembi Lõugas (TLÜ Ajaloo Instituut/MTÜ Arheoloogiakeskus)

Liha ja kala keskaegsete munkade toidulaual Padise kloostri näitel

(Liha ja kala keskiaikaisten munkkien lautasella Padisen luostarin havaintojen pohjalta)

12.20-13.20 Lounas Padisen kartanossa (Omakustanteinen. Päivän tarjous: keittolounas 5,20 e; pastaruoka 6,90 euro)

13.20-13.50 Santeri Vanhanen (Helsingin yliopisto) Maanviljely ja elinympäristöt kylätonteilla. Makrofossiilitutkimuksen ja puulajianalyysin mahdollisuuksista.

(Maaviljelus ja elukeskkond külaasemetel. Makrofossiiliuuringute ja puuliigianalüüside võimalusi)

13.50-14.25 Andreas Koivisto (Vantaan kaupunginmuseo) Talonpoikaiselämää keskiajan Gubbackassa.

(Talupoegade elu keskajal Gubbackas)

14.25-15.00 Tapio Salminen (Tampereen yliopisto)

Uusmaalaisten Tallinnanperinnöt vuosina 1350-1560.

(Uusimaalaste Tallinna-pärand aastatest 1350-1560)

15.00-16.00 Kahvitauko. „Keskaja sild Padise ja Vantaa vahel“-julkaisun esittely

16.00-16.30 Aivar Põldvee (TLÜ Ajaloo Instituut) Padise foogtide arveraamatud 1562-1619

(Padisen voudintilikirjat 1562-1619)

16.30-17.00 Mart Keskküla (AS Restor) ja Liis Keskküla (OÜ Arhgild) Padise kloostri minevik ja tulevik

(Padisen luostarin menneisuus ja tulevaisuus)

17.00-17.30 Kahvitauko

Bussi takaisin Tallinnaan lähtee 17.30 Padisesta.

Ilmoittautuminen seminaariin evelin.parnamets.ät.padise.ee, p. 6087848; mob. 5017343. Huom! Ilmoittautukaa sovittuun aikaan mennessä, jotta sovitte bussiin ja lounastamaan kartanolla.

Väitöskirjan tutkimussuunnitelma

maaliskuu 16, 2012 Jätä kommentti

Hei,

Esittelin eilen tutkimussuunitelmani jatkotutkimusseminaarissa. Yleisön pyynnöstä laitan sen nyt tänne nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Työ vielä varsin alkuvaiheissa, vaikka olenkin lukenut yhtä sun toista aiheeseen liittyvää. Työ saattaa vaikuttaa suurelta, mutta toisaalta keskiaika on Suomessa melko lyhyt aika (1150/1300-1500), eikä keskiaikaisia arkeologisia tutkimuksia ole vielä maassa suoritettu kohtuuttoman paljon.

Keskiajan valitsin tutkimuskohteeksi makrofossiilimateriaalin runsauden vuoksi. Esihistoria (jota nyt keskiaikakin tietyssä mielessä on) on kuitenkin kiinnostanut alkujaan enemmän, mutta keskiajan kiinnostus on herännyt työskenneltyäni keskiaikaisen materiaalin parissa ja kirjoitettuani näistä tutkimuksista. Keskiajan tutkimuksessa on kiinnostavaa ensinnäkin aikakausi sinänsä, jolloin tapahtuu suuria muutoksia niin kaupankäynnissä kuin maanviljelyksessäkin. Elintarvikkeita kuljetetaan enemmän paikasta toiseen kuin rautakaudella, joka näkyy ainakin eksottisten kasvien makrofosiililöytöinä. Maanviljelyksessä aletaan käyttää enemmän rautaisia esineitä muuttaen viljelysmenetelmät tehokkaammiksi. Lisäksi keskushallinnon rooli tulee merkittävämmäksi, linnoja ja luostareita rakennetaan ja rahatalous otetaan Suomessakin käyttöön. Muutokset eivät tietenkään tapahdu tasan vuonna 1150 tai 1300, vaan ne ovat vähittäisiä muutoksia, joiden alun voi nähdä jo rautakaudella.

Monet muutokset onkin yhdistetty keskiaikaan silloin käyttöön tulevien kirjallisten lähteiden perusteella. Luostareita on pidetty historiantutkimuksen perusteella tärkeinä kasvien ja viljelytekniikoiden levittäjinä. Tätä käsitystä on kuitenkin kritisoitu ruotsalaisten tutkijoiden, kuten  Janken Myrdalin (1985) ja Jens Heimdahlin (2009, 2010) toimesta. Näissä kirjoituksissa voidaan huomata kuinka uudet arkeologiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet historiantutkimuksen aiemmat tulokset. Myrdalin mielestä viljelytekniikat ovat enemmänkin levinneet kansalaisten toimesta ja Heimdahlin mielestä puutarhaviljely on paljon varhaisempaa kuin luostareiden ilmestyminen. Historiantutkimus voi tietenkin esittää tulkintoja niin vanhoista asioista kuin lähteet ovat (tai voidaan sitä aiempiakin tapahtumia rekonstruoida, mutta sen on tietenkin epävarmempaa mitä kauemmas lähteistä mennään). Arkeologia taas voi tutkia koko holoseenia, joten se on ainoa keino saada tietoa historiallisia lähteitä vanhemmasta ihmistoiminnasta. Mutta ainakin näistä lähtökohdista tutkimusaihe vaikuttaa kiinnostavalta.

Heimdahl, J. 2009. Bolmörtens roll i magi och medicin under den svenska förhistorien och medeltiden. Fornvännen 104. 112-128.

Heimdahl, J. 2010. Barbariska trädgårdsmästare. Nya perspektiv på hortikulturen i Sverige fram till 1200-talets slut. Fornvännen 105. 265-280.

Myrdal, J. 1985. Medeltidens åkerbruk. Agrarteknik i Sverige ca. 1000 till 1520. Nordiska museets handlingar 105.

Maanviljely, kaupankäynti ja elinympäristöt Suomessa keskiajalla – kasvimakrofossiilit, arkeologian ja historian yhdistävä tutkimus

Johdanto

Maanviljely oli keskiajan tärkein elinkeino Suomessa. Maanviljely muokkasi yhteiskuntaa hyvin monella tavalla. Sen avulla saatiin elantoa, maataloustuotteilla voitiin käydä kauppaa ja maanviljely johti erilaisten kulttuuriympäristöjen kehitykseen. Tämän vuoksi maanviljelyn parempi ymmärtäminen on olennaista keskiajan tutkimuksen kannalta.

Tämän hetkinen käsitys keskiajan maanviljelyksestä, kaupankäynnistä ja elinympäristöistä perustuu paljolti keskiaikaa myöhempään ja lähialueilta, etenkin Ruotsista ja Virosta, kerättyyn historialliseen materiaaliin (Rasila et al. 2003). Suomessa on viimevuosina tutkittu arkeologisesti useita keskiajalle (1150–1550 jaa.) ajoittuvia kohteita, joista on tehty huomattava määrä kasvimakrofossiilianalyysejä (Lempiäinen 2006). Kohteista on löytynyt useita maanviljelyyn ja kauppaan liittyviä esineitä. Analyysien ja kaivausten tuloksia ei kuitenkaan ole kattavasti kerätty yhteen eikä yhdistetty muuhun arkeologiseen tutkimustietoon eikä historiallisten lähteiden antamaan tietoon.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää makrofossiilitutkimusten avulla saatu tieto arkeologisiin ja historiallisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen teemoina ovat maanviljelys, kasvit vaihdon välineinä ja ihmisten elinympäristöt. Monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on yhdistää luonnontieteellinen ja humanistinen tieto sekä yrittää ymmärtää paremmin eri lähdeaineistojen välisiä suhteita ja sitä, mitä ne kertovat eri ilmiöistä. Monitieteisen lähdeaineiston pohjalta saadaan uutta tietoa ja tulkintoja keskiajasta.

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen ensisijainen aineisto koostuu kasvimakrofossiilitutkimusten avulla saadusta tuloksista ja maanviljelykseen liittyvästä arkeologisesta materiaalista. Tämän lisäksi käytetään historiallista, osteologista ja siitepölyanalyysin avulla saatua materiaalia.

Kasvimakrofossiilit ovat hiiltyneinä tai hiiltymättöminä säilyneitä kasvien siemeniä tai muita osia. Ne voidaan siitepölyjä useammin tunnistaa lajin tarkkuudella. Niitä saadaan talteen arkeologisilla kaivauksilla otetuista maanäytteistä, jotka kellutetaan, ja joista kasvinjäänteet poimitaan talteen tunnistamista varten. Lajien tunnistamisen jälkeen tuloksia tulkitaan osana arkeologista aineistoa. Keskiaikaisesta aineistosta löytyy useimmiten hiiltynyttä ja hiiltymätöntä kasvimateriaalia. Näistä kohteista löytyvän aineiston perusteella saadaan monipuolista tietoa kasvien hyödyntämisestä ja paikallisesta ympäristöstä (Heimdahl 2005). Maatalouteen liittyvät kasvit ovat usein monipuolisesti edustettuina. Eri viljalajit voidaan tunnistaa lajin tai joskus jopa lajikkeen tarkkuudella ja materiaalista löytyy usein myös mauste-, kuitu- ja lääkekasveja. Rikkaruoholajiston perusteella voidaan tutkia maatalousteknologiaa ja peltojen maaperää. Tietyt rikkaruohot voidaan yhdistää syysviljoihin ja tietyt kevätviljoihin. Jotkin rikkakasvit kasvavat ainoastaan tietyn viljakasvin seuralaisena. Useita niitty- ja kosteikkokasveja voidaan yhdistää laiduntamiseen tai ne kertovat rehun keräämisestä. Keskiaikaisista materiaaleista on löydetty myös eksoottisten kasvien jäänteitä, jotka todistavat kauppayhteyksistä. Monet kasvit voivat myös kertoa kasvualustan ominaisuuksista, kuten kosteudesta, maalajista, varjoisuudesta ja ravinnepitoisuudesta.

Maanviljelyyn liittyvät arkeologiset löydöt voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kiinteät muinaisjäännökset ja esineet. Kiinteät muinaisjäännökset, kuten viljelysröykkiöt, kaskirauniot ja muinaispellot kertovat esimerkiksi viljelymenetelmistä ja peltojen sijainnista. Esineet, kuten auran vantaat, kirveet, viikatteen- ja sirpin terät kertovat myös viljelyteknologiasta, joskin monet maanviljelyesineet on valmistettu puusta, eivätkä ne ole säilyneet. Historiallisista asiakirjoista ja muusta lähdeaineistosta julkaistun tiedon perusteella saadaan tietoa viljelymenetelmistä (Myrdal 1985; Rasila et al. 2003). Vaikka lähdeaineisto käsitteleekin vain vähäisessä määrin Suomen oloja, tätä tutkimustietoa voidaan vertailla makrofossiiliaineistoon, jolloin lähdeaineistot täydentävät toisiaan. Siitepölyanalyysien avulla voidaan tarkastella kasvillisuuden kehitystä pidempien ajanjaksojen aikana ja suuremmalla alueella. Monissa tapauksissa makrofossiili- ja siitepölyanalyysiä on käytetty tutkimuksissa rinnakkain (esim. Vuorela & Lempiäinen 1997). Osteologisten tutkimusten avulla saadaan tietoa eläimistä, jotka ovat olleet tärkeässä roolissa maataloudessa ja kaupankäynnissä.

Tämän monitieteisen lähdeaineiston avulla tarkastellaan maanviljelykseen, kauppaan ja elinympäristöihin liittyviä erityiskysymyksiä. Maanviljelyksen ja elinympäristön tutkimuksessa käytetään humaaniekologista lähestymistapaa, jossa ihminen on osa ekologista järjestelmää (Dincauze 2000). Lähdemateriaalissa voidaan nähdä ihmisen vuorovaikutus muiden ekologisen järjestelmän osien kanssa. Kauppa- ja muiden reittien tarkastelun avulla saadaan tietoa ideoiden, maanviljelysteknologian ja kasvien leviämisestä.

Tutkimuksen teemat ja sisältö

Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joissa käsitellään maanviljelyyn, kauppaan ja elinympäristöihin liittyviä teemoja. Artikkelit tullaan julkaisemaan vuoden välein, neljän vuoden kuluessa.

Ensimmäisessä artikkelissa käsitellään keskiajan viljelyskasveja ja rikkaruohoja Suomen alueella. Tätä ja seuraavia julkaisuja varten raporteista ja julkaisuista löytyvä keskiaikainen makrofossiiliaineisto kerätään kokoon. Keräys- ja analyysivaiheessa tullaan hyödyntämään Uumajan yliopiston MALissa (Miljöarkeologiska Laboratoriet) valmisteilla olevaa ympäristöarkeologista SEAD-tietokantaa (Buckland et al. 2011). Tutkimuksessa tarkastellaan mitä kasveja keskiajalla on viljelty Suomen eri osissa ja mitä rikkaruohoja pelloilla on kasvanut. Artikkelissa otetaan huomioon viljalajien lisäksi myös muut viljellyt kasvit, jotta viljelystä saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Artikkelissa tarkastellaan rikkaruohojen ja viljelykasvien alueellista ja ajallista vaihtelua. Alueellisia tuloksia vertaillaan eri alueiden maaperän ja muiden luonnonolosuhteiden kanssa.

Toisessa artikkelissa Suomen keskiajan maanviljelyksestä saatu tieto yhdistetään arkeologian, historian, osteologian ja siitepölyanalyysin tutkimustuloksiin. Artikkelissa maanviljelys käsitetään järjestelmänä, josta voidaan saada tietoa eri tutkimusmenetelmien avulla. Artikkelissa tarkastellaan viljelykasveja ja viljelymenetelmiä, kuten vuoroviljelyä, kaskiviljelyä ja puutarhaviljelyä. Tutkimuksessa tarkastellaan historiallisia julkaisuja ja varhaisia maanviljelyyn liittyviä kirjoituksia sekä pohditaan miten niissä esitetyt maanviljelysmenetelmät voivat näkyä makrofossiilimateriaalissa. Samalla arvioidaan, kuinka hyvin pääosin Ruotsista peräisin olevaa historiallista aineistoa voidaan käyttää Suomen oloissa. Tässä artikkelissa tullaan myös vertaamaan myöhäisrautakauden (800–1150 jaa.) tilannetta – jota olen jo tutkinut pro gradu -tutkielmassani (Vanhanen 2010a) – keskiaikaiseen. Metodologisesti kiinnostavaa on verrata eri tutkimusmenetelmien avulla saatuja tietoja toisiinsa.

Kolmannen artikkelin aihe on keskiajan kaupankäynti. Ensisijaisena aineistona ovat kasvimakrofossiilit ja sen lisäksi tullaan tutustumaan arkeologian ja historian alan tutkimuksiin. Artikkelia varten valitaan kasveja, jotka eivät ole kasvaneet Suomessa keskiajalla. Samalla kerätään makrofossiilianalyysin avulla saadut tiedot näistä kasveista. Tämän tarkoituksena on selvittää, kuinka laajalle alueelle tietyt kasvit ovat levinneet ja mitä reittejä pitkin ne olisivat voineet levitä Suomeen ja Suomessa. Mahdollisia tässä tutkimuksessa tutkittavia kasveja voisivat olla viikuna, viiniköynnös ja saksanpähkinä. Arkeologisesta materiaalista tarkastellaan tuontiesineiden löytöpaikkoja ja lähtöalueita julkaisujen perusteella. Historiallisesta materiaalista käydään läpi hansakauppaan, talonpoikaispurjehdukseen ja muuhun kaupankäyntiin liittyviä julkaisuja. Tutkimusta varten on tärkeää tietää, minkälaisia reittejä kaupankäynnissä on käytetty ja mitä kasviperäisiä tuotteita reiteillä on kuljetettu.

Neljännessä artikkelissa tarkastellaan keskiajan maaseudun, kaupunkien, kartanoiden ja linnojen elinympäristöjä. Viljely, raivaus, karjanhoito ja muut toimet vaikuttivat voimakkaasti niiden kasvillisuuteen luoden erilaisia ympäristöjä. Tutkimalla näistä löytyvää makrofossiilimateriaalia saadaan tietoa keskiajan arjesta ja kulttuuriympäristön kehityksestä. Keskiajan maaseudun kyläasutuksen tutkimuksen tärkeimpänä materiaalina toimii allekirjoittaneen tekemät Vantaan Gubbackan kylän makrofossiili- ja puulajitutkimukset (Vanhanen 2010b). Vertailumateriaaliksi valitaan mahdollisimman edustavia ja eri tyyppisiä kohteita. Tarkoituksena on selvittää, mitä kasveja keskiajan eri ympäristöissä on kasvanut, ja kuinka voimakkaasti ihmisten toiminta näkyy näissä materiaaleissa.

Artikkelit on julkaistaan kansainvälisissä referee-julkaisuissa. Niillä tulee olemaan merkitystä sekä suomalaiselle että kansainväliselle keskiajan tutkimukselle sekä makrofossiilitutkimukselle. Väitöskirjatyössä pyritään kehittämään maanviljelyn tutkimuksen monitieteistä metodiikkaa, jossa humanistinen ja luonnontieteellinen tutkimus yhdistetään lähdekriittisellä, tulkitsevalla ja selittävällä tavalla.

Lähteet

 

Buckland, P.I., Eriksson, E., Linderholm, J., Viklund, K., Engelmark, R., Palm, F., Svensson, P., Buckland, P., Panagiotakopulu, E. & Olofsson, J. 2011. Integrating human dimensions of Arctic palaeoenvironmental science: SEAD – the strategic environmental archaeology database. Journal of Archaeological Science 38. (345–351)

Dincauze, D. 2000. Environmental Archaeology. Principles and Practice. Cambridge, The Press Syndicate of the University of Cambridge.

Heimdahl, J. 2005. Urbanised Nature in the Past. Site formation and environmental development in two Swedish towns, AD 1200-1800. Thesis in Quarternary Geology No. 5.

Karg, S. (toim.) 2007. Medieval Food Traditions in Northern Europe. Copenhagen. The National Museum of Denmark.

Lempiäinen, T. 2006. Kasvimakrofossiilitutkimuksen viimeiset vuosikymmenet. SKAS 2006:1. (32– 44)

Myrdal, J. 1985. Medeltidens åkerbruk. Agrarteknik i Sverige ca. 1000 till 1520. Nordiska museets handlingar 105.

Rasila, V., Jutikkala, E. & Mäkela-Alitalo, A. 2003. Suomen maatalouden historia I. Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Vanhanen, S. 2010a. Charred seeds in Mikkeli Orijärvi – A study of subsistence strategies of an Iron Age settlement in East Finland. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologia.

Vanhanen, S. 2010b. Mitä kasvinjäänteet kertovat gubbackalaisten elinkeinoista? Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla. Toim. Koivisto, A., Koivisto R. & Hako, J. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 34. Kellastupa, Vantaa. (142–159)

Vuorela, I. & Lempiäinen, T. 1997. Palynology and paleobotany of a cultural layer in the centre of Helsinki. Ann. Bot. Fennici 34. (1–14)