Tieteenpäivien (7.-11.1.2015) arkeologiset esitelmät

6 tammikuun, 2015 Jätä kommentti

Helsingin yliopistolla järjestettävillä tieteenpäivillä on paljon arkeologisia esitelmiä. Esiinnyn itse lautaina klo 12-14 Päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Session teema on ruoka ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Itse aion puhua siitä miten arkeologit voivat tutkia syömistä ja ruokaa ja antaa tästä vähän esimerkkejä.

Ainostaan arkeologisia aiheita käsitteleviä sessioita on peräti kaksi kappaletta:

Arkeologiset löydöt – onko tietomme menneisyydestä sattuman sanelemaa järjestetään torstaina 16-18 päärakennuksen sali 5:ssä.

Sattumia esihistoriassa ja sen tutkimuksessa järjestetään Tieteiden yössä torstaina 8.1. klo 17.30-19.00 Tieteiden talon salissa 404.

Lisäksi on vielä kaksi mielenkiintoista arkeologista luentoa: Georg Haggrén puhuu Espoon Suomenojan keskiaikaisesta hautausmaasta Kansallisarkistossa 8.1. klo 19.05. ja Heini Hämäläinen kertoo Senaatintorin hautausmaakaivauksista Helsingin kaupunginmuseolla klo 18.00.

Suurin osa arkeologisista luennoista näyttää siis olevan torstaina ja vielä lähes samaan aikaan!

Kannattaa tulla siis kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kategoriat:Uncategorized

Artikkeli esiroomalaisesta asutuksesta ja maanviljelyksestä

11 joulukuun, 2014 Jätä kommentti

Julkaisimme Satu Koiviston kanssa artikkelin, jossa käsitellään 2008 kaivettua Bäljars 2 -kohdetta ja maanviljelystä Suomessa ajanlaskua edeltäneellä vuosituhannella. Lyhyt tiedote löytyy humanistisen tiedekunnan sivuilta ja koko artikkeli ladattavissa täältä 30. tammikuuta 2015 mennessä ilmaiseksi täältä.

Kuva kaivauksilta. Tumma juova on siis moderni oja. Auranjäljet näkyvät hyvin yhdessä artikkelin kuvassa.

Kuva kaivauksilta. Tumma juova on moderni oja. Auranjäljet näkyvät hyvin yhdessä artikkelin kuvassa. Tummat läikät ovat liesiä tai keittokuoppia. Kuva: Satu Koivisto.

Kategoriat:Uncategorized

Article downloadable until 30th January 2015

11 joulukuun, 2014 Jätä kommentti

Article written by me and Satu Koivisto downloadable for free until January 30th from here

Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland

Pre-Roman Iron Age (ca. 500–1 BC) occupation was revealed at the site of Bäljars 2 inSWFinland. Archaeobotany, charcoal analysis, and geochemistry were applied to the samples gathered at the site. The results suggest habitation, storage, agriculture, fire-keeping, and plant gathering at the site during the Pre-Roman Iron Age. By that time, the Lepinjärvi basin was surrounded by rich local flora and served as an excellent node of communication with both overseas regions and the interior of Finland. Eight new sites were discovered around the lake, thus disproving the previously suggested hiatus of habitation around the lake. The light soils were suitable for early cultivation methods. The results point towards cultivation of ard-ploughed, fire-managed, and manured fields, where summer-annual barley, speltoid wheats, and possibly oat were grown. Other contemporary sites in Finland reveal that barley was the most important cereal during the first millennium BC.

Kategoriat:Uncategorized

Kinuskin ja toffeen erosta

27 maaliskuun, 2014 Jätä kommentti

Kirjoitin joskus ruoka-aiheesta ja sen jälkeen yksi suosituimmista hauista on ollut kinuskin ja toffeen ero. En siis tuolloin osannut sanoa, mutta nyt olen jo ”lukeneempi”. Sain joululahjaksi Jonathan Franzenin Vapaus -kirjan, joka oli ihan muutenkin ihan mukiin menevä kirja, mutta antoi myös ainakin yhden vastauksen asiaan sivulla 509:

”Pöydälle ilmestyi kausiluonteisesti isoja sokeridyynejä ja metallirasiatorneja. Useita kuutiodesimetrejä voita sulatettiin ja sekoitettiin yhteen maidon ja sokerin kanssa (kinuskeja varten) tai pelkästään sokerin kanssa (Dorothyn maineikkaita joulutoffeita varten), ja Walter voiteli sillä kokonaisen leegion varapannuja ja -vuokia, joita hänen äitinsä oli vuosien mittaan ostanut hyväntekeväisyysmyyjäisistä. Keittiössä keskusteltiin perusteellisesti ”kovuudesta”, ”pehmeydestä” ja ”murtumisesta”.” 

Eli tämän mukaan kinuskissa on maitoa ja toffeessa ei. 

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: , , ,

Idätyskoe

27 maaliskuun, 2014 Jätä kommentti

Hyvää kevättä!

Olen taas kylvänyt kaikkia yrttejä ja ajattelin samalla kokeilla toisenlaista idätysjuttua. Vantaan Mårtensbyn kylätontin 1700-luvun lopulla rakennetusta kaivosta otettua maata oli aika paljon, joten ”istutin” yhden näytteen kukkaruukkuun. Näytteestä löytyi koiranputken, saralajin, jauhosavikan, kirjo-/karheapillikkeen, peipin, heinän, pukinjuuren, pihatattaren, pelto-/huhtahanhikin, rönsyleinikin, hierakan, otavalvatin, peltohatikan, pihatähtimön ja nokkosen siemeniä. Ruukussa voi kyllä tulla vähän täyttä, jos kasvit alkavat itää hyvin. Joistain kasveista voisi saada sitten lajin tarkemmin tietoon, jos ne kasvavat niin isoiksi. 

Image

 

Arkeologisista materiaaleista on aiemminkin tehty idätyskokeita, joissa ainakin osa kasveista on itänyt. 

 

Myös Padise Vantaa kirja ladattavissa

24 tammikuun, 2014 Jätä kommentti

Padisen ja Vantaan yhteistyönä syntynyt kirja on ladattavissa täältä.

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: ,

My article on Late Iron Age cultivation available online – Artikkelini myöhäisrautakauden viljelystä ladattavissa

9 tammikuun, 2014 Jätä kommentti

The article can be downloaded from Fennoscandia Archaeologica’s homepage 

Artikkelin voi ladata Fennoscandia Archaeologican kotisivuilta

Kategoriat:Archaeology, Arkeologia

Museibyrån sivuilla tietoa väikkäriprojektista

1 marraskuun, 2013 Jätä kommentti

Täällä siis tietoa projektista på svenska: http://www.kulturarv.ax/2013/10/alandska-jordprov-i-jamforande-studie/

Kategoriat:Archaeology, Arkeologia

Kellutusta Virolahdella ja Narvassa

23 elokuun, 2013 Jätä kommentti

Hei taas,

Kesällä olin mukana kaksilla väitöskirjaan liittyvillä kaivauksilla kelluttamassa maanäytteitä. Kesäkuussa oli Virolahden Meskäärtty, josta otettuja maanäytteitä tutkin jo aiemmin. Meskäärtty on kivikautinen asumuspainanne eli osittain maahan kaivettu talo. Talo on suuri ja siinä on 3 erillistä huonetta. 2010 kaivausten raportin ja talosta kirjoitetun artikkelin voi lukea täältä. Talon kulttuurimaan löydöt ajoittuvat suunnilleen 3000 eaa. – 2000 eaa. paikkeille. Kaivauksilla on löytynyt mm. keramiikkaa, kvartsia ja luuta. Vuoden 2010 maanäytteistä löytyi enimmäkseen erilaisten keräilykasvien siemeniä ja yksi kiinnostava heinän siemen, joka olisi voinut olla vilja, mutta sitä ei voinut varmasti tunnistaa.

Tämän vuoden kaivausalue. Painanne jatkuu kuvassa oikealle.

Tämän vuoden kaivausalue. Painanne jatkuu kuvassa oikealle. Vasemmalla oleva hiekkakuoppa on tuhonnut osan painanteesta.

Pääsin kaivauksille onneksi Kerkon ja Saritan kyydillä. Kaivaukset kestivät kymmenen päivää putkeen ja tulimme keskivaiheilla paikalle. Kaivaukset järjestettiin Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksina ja talosta kaivettiin vain pieni osa. Ensimmäinen päivä olikin sitten viimeinen, jolloin olin kaivauksilla – lopun ajan kellutin näytteitä kämpillä. Kuivatimme näytteet saunassa ja kellutin ne sitten ulkona. Onneksi aurinko paistoi lähes koko ajan. Opetin myös opiskelijoille kelluttamista. Kellutin kolmisen päivää näytteitä ja sainkin siinä ajassa melkein kolme kertaa viime kertaiseen verrattuna kellutettua. Kaivauksilla löytyi myös joitain hiiltyneitä pähkinänkuoria ja kellutetuissa näytteissä näkyi vähän sianpuolukan siemeniä. Syksyllä tai talvella pääsen sitten katsomaan tarkemmin mitä näytteistä löytyy.

Jemppu kelluttaa kuistilla.

Jemppu kelluttaa kuistilla.

Näytteet pääsivät puusaunaan ennen kellutusta.

Näytteet pääsivät puusaunaan ennen kellutusta.

Kellutetut näytteet kuivumassa.

Kellutetut näytteet kuivumassa.

Toiselle kellutusmatkalle menin Karoliinan kanssa meren yli Viroon. Menimme ensin laivalla Tallinnaan ja siitä bussilla Narvaan. Täälläkin pääsimme Kerkon ja Saritan kyydillä lopun matkaa kaupan kautta kämpille. Heti illalla saimme kuulla, että kämpillä ei ole tällä hetkellä lämmintä vettä. Seuraavana päivänä menimme tutustumaan kaivauksille ja Karoliina jäi sinne töihin. Menimme sitten Aivarin kanssa ostamaan kellutusvälineitä, joita varten saimme ajella ympäri kaupunkia. Saimme lopulta letkut ostettua ja pääsin niitä virittelemään. Olimme ottaaneet muut kellutusvälineet mukaan Suomesta.

Letku tuli kämpästämme, joka oli toisessa kerroksessa.

Letku tuli huoneestamme, joka oli toisessa kerroksessa.

Juuri kun kaikki vaikutti toimivan hyvin, niin Aivar soitti, että seuraavana päivänä vettä ei tulisi ollenkaan ja minun pitäisi mennä kelluttamaan museon pihalle.

Meikäpoika kelluttaa!

Meikäpoika kelluttaa!

Seuraavana päivänä menimmekin sitten museolle, joka olikin linnan pihalla!

Hieman väsynyt kelluttaja ja apteekin anti.

Hieman väsynyt kelluttaja ja apteekin anti.

Näkymä linnan pihalle, oikealla olevan muurin alapuolella virtaa Narvajoki, jonka takana on Venäjä.

Näkymä linnan pihalle, oikealla olevan muurin alapuolella virtaa Narvajoki, jonka toisella puolella on Ivangorod.

Näkymä korkeasta tornista.

Näkymä korkeasta tornista.

Linnan pihalla saimme hyvin hommia tehtyä. Seuraavana päivänäkään ei ollut vielä kämpillä vettä, joten jatkoin linnalla. Jotkut tulivat venäjäksi kyselemään mitä teen ja en oikein osannut vastata mitään. Hauskaa oli kun yksi pikkupoika osasi englanninksi kysyä ”What are you doing?” vastailin sitten hänelle ja poika tuli vielä myöhemmin kysymään ”Do you find anything?” Kun kaikki vaikutti menevän hyvin, niin vedenpaine alkoikin laskea. Ja sitten veden tulo loppui kokonaan. Sitten se korjattiin ja sitten se loppui, korjattiin ja loppui ja korjattiin ja loppui ja sitten lähdin kämpille. Olin kämpillä jonkin aikaa ja sitten vesi alkoi taas toimia siellä! Ehdin vielä kelluttaa muutaman näytteen ja sitten pitikin mennä bussille.

Kaikesta huolimatta sain melko paljon kellutettua ja taas lisää hyvää materiaalia väikkäriä varten. Syksyllä pääsen sitten tutkimaan näitäkin 🙂 Kaivausten kiinnostavin löytö oli nuorakeraaminen hauta. En päässyt ikävä kyllä näkemään hautaa, paitsi yhden sieltä löytyneen kokonaisen pienen ruukun, joka oli kyllä todella hieno!

Uusi väitöskirjan aihe on kivikauden maanviljelys

14 toukokuun, 2013 Jätä kommentti

Hei,

Vaikka aiemmin sanoinkin tekeväni väitöskirjaa keskiajasta, niin päädyin kuitenkin hakemaan rahoitusta kivikauden maanviljelyksen tutkimukseen. Sainkin sitten vuoden rahoituksen Helsingin yliopiston tiedesäätiöltä.

Tutkielman otsikkona on tällä hetkellä:Stone Age cultivation in Finland and Estonia. Compilation of archaeobotanical data using The Strategic Environmental Archaeology Database (SEAD) and analyses of new material.

Aiemman tutkimussuunnitelman tapaan aion kerätä vanhaa ja tutkia uutta materiaalia. Teen yhteistyötä Uumajan yliopistossa valmisteilla olevan SEAD -tietokannan kanssa. Syötän tietokantaan tiedot vanhoista tutkimuksista (ja toki uusistakin). Tällä hetkellä tutkimuksista on melko vaikea löytää tietoja, koska ne on julkaistu monilla eri foorumeilla tai sitten ne löytyvät ainoastaan kaivauskertomusten liitteinä.

Tutkimuksessa on mukana Viro, jossa on samanlainen tilanne kuin Suomessa eli siitepölyanalyyseissä on löytynyt tietoa viljelystä, mutta makrofossiileja (jyviä) ei ole löytynyt.

Uutta materiaalia aion kerätä eri kaivauksilta. Lähden kesäkuussa Virolahden Meskäärttyyn,jossa kaivetaan neoliittista asumuspainannetta. Viime kaivauskerran kaivauskertomus ja kohteeseen liittyvä artikkeli löytyvät täältä. Tein makrofossiilitutkimuksen ja puuhiilianalyysin myös näiltä kaivauksilta ja sieltä löytyikin erilaisia keräilykasveja sekä myös joitain rikkakasveja. Saa nähdä mitä tämän vuoden tutkimukset tuovat tullessaan. Saan materiaalia myös Virosta, jossa on kahdet kivikaudelle ajoittuvat kaivaukset. Suomestakin tulee muuta materiaalia, joten talveksi pitäisi ainakin tutkittavaa. Saa nähdä mitä kaikkea vuoden aikana ehtii sitten tehdä.

Tänne tai sähköpostiin (santeri.vanhanen(ät)gmail.com) voi kommentoida, jos on mielipiteitä kivikauden maanviljelyksestä ja muusta kasvienhyödynnyksestä.

Kategoriat:Archaeology, Arkeologia