Archive

Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Artikkeli Viron rautakauden maanviljelystä

Touko 26, 2016 Jätä kommentti

Artikkelissa käsitellään huonosti tunnettua Viron esihistoriallista maanviljelyä ja siinä esitellään mm. Viron ensimmäinen esihistoriallinen härkäpapu.

Artikkeli ladattavissa täältä. 

Kategoriat:Uncategorized

Suomessa käytettiin kivikaudella jopa sataa erilaista luonnonkasvia

joulukuu 15, 2015 Jätä kommentti

Lehdistötiedote uudesta väitöskirja-artikkelista. Voin lähettää pdf:n halukkaille.

Hiiltyneiden kasvinjäänteiden perusteella on selvinnyt, että Suomessa hyödynnettiin kivikaudella (n. 8900–1800 eaa) eri tavoin ainakin sataa erilaista kasvia. Ruuaksi käytettiin pähkinöitä, juuria, marjoja ja siemeniä. Kasveja on ilmeisesti paahdettu, savustettu ja käsitelty muuten tulella, jolloin ne ovat hiiltyneet ja säilyneet maaperässä meidän päiviimme saakka.
Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen ja Museoviraston tutkija Petro Pesonen kokosivat tutkimuksessaan yhteen kasvinjäännöstutkimuksissa löytyneet hiiltyneet ja hiiltymättömät kasvinjäänteet, joita on karttunut lähes koko Suomen alueelta. Hiiltyneiden kasvinjäänteiden perusteella kivikauden Suomessa on hyödynnetty eri tavoin ainakin sataa erilaista kasvia.

– Kivikauden elinkeinoja on aiemmin Suomessa tutkittu pääasiassa eläinluiden ja arkeologisten esinelöytöjen avulla, jolloin kasvien käytöstä ei ole saatu tietoa. Myös siitepölyanalyysejä on tehty viljelyhistorian selvittämiseksi, mutta niiden avulla on vaikea saada tietoa luonnonkasvien käytöstä, Santeri Vanhanen sanoo.

Kivikaudella (n. 8900–1800 eaa) Suomen alueella eläneet ihmiset saivat elantonsa pääasiassa villeistä eläimistä ja kasveista. Neoliittisen kivikauden (5200–1800 eaa) loppupuolella harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä ja karjanhoitoa.

– Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana.


Marjat ja siemenet monessa käytössä

Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä Quaternary International -tiedelehdessä.

Nyt julkaistu tutkimus liittyy Santeri Vanhasen väitöskirjahankkeeseen, jossa hän käsittelee kasvien hyödyntämistä Suomessa ja Virossa esihistoriallisella ajalla.

Kategoriat:Uncategorized

Tieteen pävien esitelmän verkkotallenne

tammikuu 12, 2015 Jätä kommentti

Tieteen päivien sessio Sattuma sopassa meni mukavasti, vaikka session vetäjä Johanna Mäkelä sattuikin ikävä kyllä sairastumaan. Session videon voi katsoa verkosta täältä.

Tieteenpäivien (7.-11.1.2015) arkeologiset esitelmät

tammikuu 6, 2015 Jätä kommentti

Helsingin yliopistolla järjestettävillä tieteenpäivillä on paljon arkeologisia esitelmiä. Esiinnyn itse lautaina klo 12-14 Päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Session teema on ruoka ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Itse aion puhua siitä miten arkeologit voivat tutkia syömistä ja ruokaa ja antaa tästä vähän esimerkkejä.

Ainostaan arkeologisia aiheita käsitteleviä sessioita on peräti kaksi kappaletta:

Arkeologiset löydöt – onko tietomme menneisyydestä sattuman sanelemaa järjestetään torstaina 16-18 päärakennuksen sali 5:ssä.

Sattumia esihistoriassa ja sen tutkimuksessa järjestetään Tieteiden yössä torstaina 8.1. klo 17.30-19.00 Tieteiden talon salissa 404.

Lisäksi on vielä kaksi mielenkiintoista arkeologista luentoa: Georg Haggrén puhuu Espoon Suomenojan keskiaikaisesta hautausmaasta Kansallisarkistossa 8.1. klo 19.05. ja Heini Hämäläinen kertoo Senaatintorin hautausmaakaivauksista Helsingin kaupunginmuseolla klo 18.00.

Suurin osa arkeologisista luennoista näyttää siis olevan torstaina ja vielä lähes samaan aikaan!

Kannattaa tulla siis kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Kategoriat:Uncategorized

Artikkeli esiroomalaisesta asutuksesta ja maanviljelyksestä

joulukuu 11, 2014 Jätä kommentti

Julkaisimme Satu Koiviston kanssa artikkelin, jossa käsitellään 2008 kaivettua Bäljars 2 -kohdetta ja maanviljelystä Suomessa ajanlaskua edeltäneellä vuosituhannella. Lyhyt tiedote löytyy humanistisen tiedekunnan sivuilta ja koko artikkeli ladattavissa täältä 30. tammikuuta 2015 mennessä ilmaiseksi täältä.

Kuva kaivauksilta. Tumma juova on siis moderni oja. Auranjäljet näkyvät hyvin yhdessä artikkelin kuvassa.

Kuva kaivauksilta. Tumma juova on moderni oja. Auranjäljet näkyvät hyvin yhdessä artikkelin kuvassa. Tummat läikät ovat liesiä tai keittokuoppia. Kuva: Satu Koivisto.

Kategoriat:Uncategorized

Article downloadable until 30th January 2015

joulukuu 11, 2014 Jätä kommentti

Article written by me and Satu Koivisto downloadable for free until January 30th from here

Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland

Pre-Roman Iron Age (ca. 500–1 BC) occupation was revealed at the site of Bäljars 2 inSWFinland. Archaeobotany, charcoal analysis, and geochemistry were applied to the samples gathered at the site. The results suggest habitation, storage, agriculture, fire-keeping, and plant gathering at the site during the Pre-Roman Iron Age. By that time, the Lepinjärvi basin was surrounded by rich local flora and served as an excellent node of communication with both overseas regions and the interior of Finland. Eight new sites were discovered around the lake, thus disproving the previously suggested hiatus of habitation around the lake. The light soils were suitable for early cultivation methods. The results point towards cultivation of ard-ploughed, fire-managed, and manured fields, where summer-annual barley, speltoid wheats, and possibly oat were grown. Other contemporary sites in Finland reveal that barley was the most important cereal during the first millennium BC.

Kategoriat:Uncategorized

Kinuskin ja toffeen erosta

maaliskuu 27, 2014 Jätä kommentti

Kirjoitin joskus ruoka-aiheesta ja sen jälkeen yksi suosituimmista hauista on ollut kinuskin ja toffeen ero. En siis tuolloin osannut sanoa, mutta nyt olen jo ”lukeneempi”. Sain joululahjaksi Jonathan Franzenin Vapaus -kirjan, joka oli ihan muutenkin ihan mukiin menevä kirja, mutta antoi myös ainakin yhden vastauksen asiaan sivulla 509:

”Pöydälle ilmestyi kausiluonteisesti isoja sokeridyynejä ja metallirasiatorneja. Useita kuutiodesimetrejä voita sulatettiin ja sekoitettiin yhteen maidon ja sokerin kanssa (kinuskeja varten) tai pelkästään sokerin kanssa (Dorothyn maineikkaita joulutoffeita varten), ja Walter voiteli sillä kokonaisen leegion varapannuja ja -vuokia, joita hänen äitinsä oli vuosien mittaan ostanut hyväntekeväisyysmyyjäisistä. Keittiössä keskusteltiin perusteellisesti ”kovuudesta”, ”pehmeydestä” ja ”murtumisesta”.” 

Eli tämän mukaan kinuskissa on maitoa ja toffeessa ei. 

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: , , ,