Etusivu > Arkeologia, Uncategorized > Gradun aloitus tai oikeastaan jatko

Gradun aloitus tai oikeastaan jatko

Moi!

Homman nimi on se, että aion saada gradun valmiiksi keväällä. Työ ei ole ollenkaan niin mahdoton, kuin miltä se kuulostaa, koska tein jo viime vuoden keväällä Uumajan vaihdossa kurssin nimeltä Examensarbete i miljöarkeologi (30 pistettä). Se oli siis koko kevään kurssi, jonka perusteella Ruotsissa pääsee maisteriksi tai magisteriksi, kunhan on kaikki muut kurssit tehty. Työni käsittelee Mikkelin Orijärveltä löytyneitä rautakautisia muinaispeltoja tai tarkemmin niistä otetuista makrofossiilinäytteistä tehtyä arkeobotaanista tutkimusta. Kirjoitin työn englanniksi ja tulokset olivat kiinnostavia ja sain työstä hyvää palautetta. Suomessa kuitenkin työn pitäisi olla hieman pidempi eli 70-80 sivua tämän hetkisen työn ollessa n. 45 sivua. Laaduntarkkailu on siis Ruotsissa kvalitatiivista ja Suomessa kvantitatiivista, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Luen kyllä nyt Miika Nousiaisen Hallonbåtsflyktingeniä (Vadelmavenepakolaista), joten koen tiedostavani jos oireeni on kansallisuustransvetismi. En kyllä usko, että se olisi diagnoosi. Asiat ovat vain eri tavalla ei välttämättä huonommin ja paremmin. Tai riippuu asiasta.

pikkubegonia

Pilkkubegonia alkoi kukkia, kun aloin kastella sitä. (kuva ei liity muuhun sisältöön)

Graduhommaa ajattelin jatkaa tutustumalla tutkimushistoriaan. Tarkoituksena on selvitellä mitä tällä hetkellä tiedetään viljelystä ja vähän myös esihistoriasta merovingiajalla-ristiretkiajalla enimmäkseen Etelä-Savossa ja vähän muuallakin Suomessa. Aloitin lukemalla Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin Savon historia 1:n esihistoriosuuden (1988). Sen perusteella maataloudesta ei tiedetty tuohon aikaan kovinkaan paljon. Tiedot perustuivat enimmäkseen olettamuksiin, muutamiin esine- ja  eläinluulöytöihin ja pariin siitepölytutkimukseen (joita on tehty sittemmin paljolti). Seuraava viite kertoo ehkä parhaiten sen hetkisen tutkimustilanteen.

”Tämän selityksen mukaan laskukausi [esiroomalaisella rautakaudella] koski vain ulkomaisia yhteyksiä ja ylellisyyttä, kun sen sijaan ravinnon turvaamiseen kohdistunut metsästys ja kalastus sekä maanviljely pysyivät ennallaan. Niinpä rannikoilla olisi elänyt suhteellisen lukuisa väestö mutta toimeentulonssa rajoilla. Vaikka ilmasto huononi, sen oli pakko kohdistaa huomionsa maanviljelyyn henkinsä pitimiksi, ja juuri siksi maanviljelyn merkit lisääntyivät tähän aikaan. Rautakauden pienet maanviljelysyksiköt olisivat näin syntyneet joskus ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen puolivälissä.”

Tässä viitataan siis jo aiempiin oloihin ja se perustuu alunperin Ari Siiriäisen artikkelliin Suomen kivikauden ekologiasta. Savon historia 1 oli siis ihan kiinnostava, mutta hommaa on jatkettava. Omituisinta tuossa on ”väestö, joka elää toimeentulonsa rajoilla”. Eivätpähän kituuta enää. Ja miten on loogista että maanviljelyä lisätään, kun ilmasto huononee? Jos joku tietää niin saa kertoa.

Olin aiemmin puhunut isäni serkun kanssa, että hän voisi lahjoittaa joitain arkeologiaan liittyviä kirjoja minulle. Hän oli hankkinut kirjat opiskellessaan aikoinaan arkeologiaa ja kirjat ovat kyllä vieläkin ajankohtaisia vaikka opiskelu tapahtuikin ennen syntymääni. Sainkin häneltä muutamia tarpeellisia opuksia ja yleisteoksia omaksi ja lainaksi. Ja lisäksi hyvää reggaeta, joka tehostaa kummasti työntekoa.

kirjat

World prehistoryllä olis ollu mukava aloittaa, mutta siinä taidetaan kyllä puhua liian vähän Savon rautakautisesta maataloudesta.

Häneltä saamistaan kirjoista aion nyt seuraavaksi tutustua näihin: Suomen historia 1 vuodelta 1984 (Keski- ja myöhäisrautakauden osuus, jonka on kirjoittanut jo aiemmin mainittu Pirkko-Liisa LehtoSalo-Hilander), Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa vuodelta 1979 (tästäkin vain rautakauden osuus) ja sitten Ella Kivikosken Suomen esihistoria (sama homma rautakauden kanssa) vuodelta 1961. Nämä luen jotta: 1) tietäisin edes jotain aikakaudesta, josta kirjoitan 2) pääsisin tuon ajan ihmisen viboihin 3) tietäisin mitä maataloudesta on näissä yleisteoksissa kirjoitettu. Kohta 2) on siis tärkeä, koska kyseessä on vähän sama homma kuin näyttelijällä, joka samaistuu täydellisesti rooliinsa. Jos voin ajatella miten silloin ajateltiin, niin voin ymmärtää sen aikaista ihmistä.

Vaikea homma oli valita, että mistä kirjasta aloittaisin. Markon avustamana päätöksenä valitsen Huurteen, ehkä oikeastaan eniten sen vuoksi, että se vaikuttaa helpoimmalta. Noh, nyt siis lukemaan ja asiahan oli niin, että se siitä matkasta pitää nauttia eikä vain perille pääsystä!

Santeri

Mainokset
Kategoriat:Arkeologia, Uncategorized Avainsanat:
  1. Janne
    marraskuu 11, 2009 7:34 pm

    ”2)”
    Sitä ollaan niin fenomenologia että.
    Joululahjaksi Maaseudun Tulevaisuuden tilaus?

  2. marraskuu 11, 2009 7:37 pm

    Niin paitsi en ole vielä oikein käsittänyt mitä se fenomenologia on.. Juu ja melkein liityin jo maataloushistorialliseen seuraan.

  3. Janne
    marraskuu 11, 2009 8:31 pm

    Se on hyvä arkeologien välillä fiilistellä muinaisen ihmisen elämää ja toimintoja, jottei julkaisuissa esiinny vain kaavioita ja karttoja.

    ””Omituisinta tuossa on “väestö, joka elää toimeentulonsa rajoilla”. Eivätpähän kituuta enää. Ja miten on loogista että maanviljelyä lisätään, kun ilmasto huononee? Jos joku tietää niin saa kertoa.””

    Tämä varmaankiin viittaa siihen, että alueen väestö oli kasvanut sen verran suureksi, että ympäröivät resurssit, eli metsästys, keräily ja pienimuotoinen viljely riittävät hädintuskin elättämään kyseessä olevan väestömäärän. Väestön kasvaessa myös ravinnon määrän täytyy kasvaa. Sama väestöllinen tendenssi on tämän teorian mukaan jatkunut vaikka viljelystä ei olekkaan saatu niin hyviä satoja kuin ns. hyvinä aikoina. Väestön oli siis käytettävä enemmän voimia ja aikaa viljelyyn. Toisin sanoin: jostain se leipä on revittävä.

  4. dags
    marraskuu 13, 2009 5:53 pm

    Tuosta piti munkin kommentoida mitä yllä jo sanottiinkin, että luultavasti kun ilmasto huononi ja sadot pienenivät niin varmaankin piti lisätä viljelystä jotta saatiin tarpeeksi ruokaa.

  5. marraskuu 14, 2009 3:24 pm

    No oikeesti siihen kyl tulee varmaan pelkkää taulukkoo, mut olis kyl vähän kiva fiilistelläkkin.

    Juu, no ymmärrän ton idean, mutta en vaan itse ajattele, että se olis menny noin. Luulen, että asia on pikemminkin niin että kirjaa kirjoitettaessa asuinpaikkoja ei vaan oltu vielä löydetty. Tietääkseni asia on niin, että siitepölyanalyyseistä ei välttämättä ole nähty niinkään viljelyn voimistumista, vaan sitä että sitä aletaan harjoittaa useammilla paikoilla, joka mielestäni johtuu siitä, että asutus on levinnyt laajemille alueille .

  6. Marko
    marraskuu 16, 2009 7:14 am

    Pari Heidegger-viittausta tosta fenomenologiasta ja työ hyppää uudelle tasolle. Viboihin pitää ehdottomasti päästä jos meinataan menneisyydestä jotakin tietää.

    Ehkä paras ploki eva!

  7. marraskuu 16, 2009 7:29 am

    Jooh, pitää nyt varmaan äkkiä lukasta Heideggerin tuotanto, tai sit joku voi mulle etsiä hyviä kohtia, joihin viitata…

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: